texlive[71784] Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia:

[commits+karl at tug.org]

Revision: 71784
          https://tug.org/svn/texlive?view=revision&revision=71784
Author:   karl
Date:     2024-07-12 23:02:15 +0200 (Fri, 12 Jul 2024)
Log Message:
-----------
kaytannollista-latexia (12jul24)

Modified Paths:
--------------
    trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
    trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex
    trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
    trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex
    trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
    trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
    trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
    trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
    trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/versio.tex

Modified: trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.pdf
===================================================================
(Binary files differ)

Modified: trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex
===================================================================
--- trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex	2024-07-12 21:02:03 UTC (rev 71783)
+++ trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/kaytannollista-latexia.tex	2024-07-12 21:02:15 UTC (rev 71784)
@@ -31,7 +31,7 @@
 datezeros=false]{biblatex}
 \usepackage{tikz}
 \usepackage{totcount}
-\usepackage{nowidow} \setnowidow \setnoclub
+\usepackage[all]{nowidow}
 \usepackage{hanging}
 \usepackage{lettrine}
 \usepackage{multicol}
@@ -94,7 +94,7 @@
   Letters=SmallCaps}]
 
 \setmonofont{Libertinus Mono}[
-Scale=MatchLowercase, Ligatures={TeXReset, NoCommon},
+Scale=MatchLowercase, Ligatures={TeXOff, CommonOff},
 FakeStretch=0.8, Numbers=SlashedZero]
 
 \setmathfont{Libertinus Math}[Scale=MatchLowercase]
@@ -114,7 +114,7 @@
 \newcommand{\versaalinum}{\addfontfeatures{Numbers=Uppercase}}
 \newcommand{\murtoluku}[2]{{\addfontfeatures{Fractions=On}#1/#2}}
 
-\setlength{\emergencystretch}{1em}
+\setlength{\emergencystretch}{1.3em}
 
 \setlength{\parindent}{1em}
 \setlength{\bibhang}{\parindent}
@@ -173,7 +173,7 @@
   \begin{textblock*}{1cm}(-2em,3bp)
     \small\seurausnuoli
   \end{textblock*}
-  \begin{minipage}{\linewidth}
+  \begin{minipage}{\textwidth}
     \linespread{1}\small
   }{%
   \end{minipage}
@@ -188,18 +188,18 @@
   \end{list}}
 
 \floatsetup{ style=plain, font={small}, justification=raggedright,
-  margins=raggedright, captionskip=0ex, capposition=bottom }
+  margins=centering, captionskip=0ex, capposition=bottom }
 
 \floatsetup[table]{ style=plain, captionskip=2ex }
 \floatsetup[figure]{ style=plain, captionskip=2ex }
 
 \captionsetup{ font={small, sf}, labelfont={bf}, textfont={},
-  textformat=period, margin=.5em, justification=RaggedRight,
-  singlelinecheck=off }
+  textformat=period, margin={.1em, 1.1em}, oneside,
+  justification=RaggedRight, singlelinecheck=off }
 
 \newcommand{\leijutlk}[2]{%
   \begin{table*}
-    \floatbox{table}{\versaalinum #1}{#2}
+    \floatbox{table}[\FBwidth]{\versaalinum #1}{#2}
   \end{table*}}
 
 \newcommand{\leijukuva}[2]{%
@@ -215,7 +215,6 @@
       \setlength{\itemsep}{.2ex plus .2ex}
       \setlength{\parsep}{0em}
       \setlength{\topsep}{.2ex plus .2ex}
-      \RaggedRight
     }}{\end{list}}
 
 \newenvironment{maaritelma}[1]{%
@@ -442,6 +441,7 @@
 
   \begin{list}{\textbullet}{
       \setlength{\leftmargin}{1em}
+      \setlength{\labelsep}{.35em}
       \setlength{\topsep}{0ex}
       \setlength{\partopsep}{0ex}
       \setlength{\itemsep}{0ex}
@@ -492,7 +492,6 @@
   ladottu eri väreillä: \komentox{teksti} ja \mkomentox{matematiikka}.}
 \printindex[komennot]
 \printindex[laskurit]
-\clearpage
 \printindex[mitat]
 \printindex[paketit]
 \indexprologue{\noindent Tekstitilan ja matematiikkatilan ympäristöt on

Modified: trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex
===================================================================
--- trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex	2024-07-12 21:02:03 UTC (rev 71783)
+++ trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-asetukset.tex	2024-07-12 21:02:15 UTC (rev 71784)
@@ -275,7 +275,7 @@
 tunnistetietoja, jotka toistuvat joka sivulla ylä- tai alareunassa.
 Niiden muokkaamiseen käytetään \paketti{fancyhdr}\-/ pakettia, jonka
 ohjeita on luvussa \ref{luku/ylä-ala-tunnisteet}. Sivun taustavärin
-asettamista käsitellään luvussa \ref{luku/korostus-värit}.
+asettamista käsitellään luvussa \ref{luku/sivun-väri}.
 
 \subsection{Sivun koko ja marginaalit}
 \label{luku/sivun-mitat}
@@ -886,6 +886,26 @@
   \label{esim/fancyhdr-koko}
 \end{esimerkki*}
 
+\subsection{Taustaväri}
+\label{luku/sivun-väri}
+
+Dokumentin sivun värin valitsemiseen sopii \pakettictan{xcolor}\-/
+paketti, jonka peruskäyttöön kannattaa tutustua luvussa
+\ref{luku/värit}. Sivulle voi asettaa taustavärin komennolla
+\komento{pagecolor}, joka vaihtaa värin nykyiselle ja seuraaville
+sivuille, kunnes väri vaihdetaan toiseksi tai poistetaan. Komennolle
+annetaan samanlaiset argumentit kuin muillekin värikomennoille (luku
+\ref{luku/värit}). Komento \komento{nopagecolor} poistaa taustavärin
+kokonaan eli palauttaa taustan oletustilaan.
+
+\komentoi{pagecolor}
+\komentoi{nopagecolor}
+\begin{koodilohkosis}
+\pagecolor{nimi} % sivun taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi”
+\pagecolor[värimalli]{parametrit}
+\nopagecolor
+\end{koodilohkosis}
+
 \section{Pdf-tiedosto}
 \label{luku/pdf-asetukset}
 
@@ -1119,6 +1139,7 @@
     TeX Gyre Chorus & kalligrafinen \\
     \midrule
     Libertinus Sans & groteski, humanistinen, kaksivahvuinen \\
+    Latin Modern Sans & groteski \\
     TeX Gyre Heros & groteski, uusgroteski \\
     DejaVu Sans & groteski, uusgroteski \\
     TeX Gyre Adventor & groteski, geometrinen \\
@@ -1126,6 +1147,7 @@
     Libertinus Mono & tasalevyinen \\
     TeX Gyre Cursor & tasalevyinen \\
     DejaVu Sans Mono & tasalevyinen \\
+    Latin Modern Mono & tasalevyinen \\
     \bottomrule
   \end{tabular}
 }{
@@ -1227,7 +1249,7 @@
                                                     Letters=SmallCaps}]
 
 \setmonofont{Libertinus Mono}[
-  Scale=MatchLowercase, FakeStretch=0.8, Ligatures=NoCommon]
+  Scale=MatchLowercase, FakeStretch=0.8, Ligatures=CommonOff]
 \end{koodilohko}
   \caption{Libertinus\-/ kirjainperheiden asettaminen. Tässä
     \englanti{Libertinus Serif} \=/perheen lihavoinniksi on valittu
@@ -1837,7 +1859,10 @@
 
 \noindent
 Tavallisimpia \koodi{Renderer}\-/ valitsimen arvoja ovat
-\koodi{\mbox{Node}}, \koodi{Harf\-Buzz} ja \koodi{Open\-Type}.
+\koodi{\mbox{Node}}, \koodi{Harf\-Buzz} ja \koodi{Open\-Type}. Toisinaan
+\koodi{\mbox{Node}} on tuottanut paremman tuloksen kuin muut
+vaihtoehdot.
+
 Lisätietoa voi lukea \paketti{fontspec}\-/ paketin ohjekirjan luvusta,
 joka käsittelee Luatexin erityispiirteitä. Myös Xelatexissa (Xetex) on
 fontteihin liittyviä ominaisuuksia, joita ei muissa kääntäjissä ole.
@@ -1867,7 +1892,7 @@
 mainitut ligatuurityypit saa pois päältä seuraavalla asetuksella:
 
 \begin{koodilohkosis}
-Ligatures={TeXReset, NoCommon}
+Ligatures={TeXOff, CommonOff}
 \end{koodilohkosis}
 
 \noindent
@@ -1890,13 +1915,13 @@
 
 \noindent
 Yleensä tasalevyisestä kirjainperheestä kannattaa kytkeä typografiset
-ligatuurit pois päältä asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk No\-Common}.
-Tasalevyisen fontin ajatukseen nimenomaan kuuluu, että merkit ovat
-samanlevyisiä eikä yhden merkin tilaan sovi sulloa useampaa kirjainta.
-Kaikki tasalevyiset kirjainperheet eivät edes sisällä ligatuurimerkkejä,
-joten ominaisuus näyttää olevan automaattisesti pois päältä. Varmuuden
-vuoksi on kuitenkin hyvä lisätä asetus \koodi{Liga\-tures=\katk
-  No\-Common} tasalevyiselle perheelle.
+ligatuurit pois päältä asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk
+  Common\-Off}. Tasalevyisen fontin ajatukseen nimenomaan kuuluu, että
+merkit ovat samanlevyisiä eikä yhden merkin tilaan sovi sulloa useampaa
+kirjainta. Kaikki tasalevyiset kirjainperheet eivät edes sisällä
+ligatuurimerkkejä, joten ominaisuus näyttää olevan automaattisesti pois
+päältä. Varmuuden vuoksi on kuitenkin hyvä lisätä asetus
+\koodi{Liga\-tures=\katk Common\-Off} tasalevyiselle perheelle.
 
 Oletuksena tavutus on kytketty pois päältä tasalevyiseltä
 kirjainperheeltä, koska sitä käytetään tavallisesti tietokoneisiin
@@ -1998,13 +2023,13 @@
 \noindent
 Mikäli tavallisia ligatuureja ei halua käyttöön lainkaan, on parasta
 valita jo kirjainperheen tai \=/leikkauksen käyttöönotossa asetus
-\koodi{Liga\-tures=\katk No\-Com\-mon}. Väliaikaisesti fontin asetuksiin
+\koodi{Liga\-tures=\katk Common\-Off}. Väliaikaisesti fontin asetuksiin
 voi vaikuttaa komennolla \komento{addfontfeatures}, joka sekin on
 \paketti{fontspec}\-/pakettiin sisältyvä komento.
 
 \komentoi{addfontfeatures}
 \begin{koodilohkosis}
-{\addfontfeatures{Ligatures=NoCommon} fi fl}
+{\addfontfeatures{Ligatures=CommonOff} fi fl}
 \end{koodilohkosis}
 
 \noindent
@@ -2013,8 +2038,8 @@
 päälle. Niiden tarkoituksena on esimerkiksi erityinen koristeellisuus
 tai historiallisen kirjainleikkauksen jäljittely. Harvinaisia
 ligatuureja ei ole tarkoitus käyttää joka tilanteessa vaan ainoastaan
-erityisestä syystä. Kuvassa \ref{kuva/ligatuurit} ja tässäkin
-tekstikappaleessa olevat {%
+erityisestä syystä. Kuvassa \ref{kuva/ligatuurit} ja tässäkin virkkeessä
+olevat {%
   \newcommand{\hlig}[1]{{\addfontfeatures{Ligatures=Historic}#1}}%
   \hlig{st}- ja \hlig{ct}\-/ligatuurit%
 } on saatu fontin asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk His\-toric}.
@@ -2319,6 +2344,7 @@
     \rivi{TeX Gyre Schola}{TeX Gyre Schola Math}
     \rivi{TeX Gyre Termes}{TeX Gyre Termes Math}
     \rivi{DejaVu Serif}{TeX Gyre Dejavu Math}
+    \rivi{DejaVu Serif}{DejaVu Serif}
     \rivi{Garamond Libre}{Garamond Math}
     \rivi{Latin Modern Roman}{Latin Modern Math}
     \bottomrule
@@ -2334,8 +2360,8 @@
   Type} \=/fontteja, joissa on yhteensopiva leipätekstin ja
 matematiikkatilan kirjainperhe. Teknisesti kaikkia voi käyttää kaikkien
 kanssa, mutta on tietenkin toivottavaa, että kirjainleikkaukset sopivat
-ulkoasultaan yhteen. Kaikki fontit ovat vapaita ja toimitetaan Tex Live
-\=/jakelun tai käyttöjärjestelmän mukana.
+ulkoasultaan yhteen. Kaikki taulukon fontit ovat vapaita ja toimitetaan
+Tex Live \=/jakelun tai käyttöjärjestelmän mukana.
 
 \section{Kieli}
 \label{luku/kieliasetukset}
@@ -3270,8 +3296,8 @@
 paikkaan, mutta tavutettaessa heittomerkki säilyy: \emph{show'-hun}.%
 \footnote{Asiaa ei yleensä mainita kielenhuolto\-/oppaissa. Tieto
   perustuu Kielikello\-/lehden 2/2006 artikkeliin:
-  \kulmaurl{https://www.kielikello.fi/-/lainausmerkit-}. Viittauspäivä
-  6.7.2020.} Mikäli tällainen tavutuskohta halutaan mukaan, käytetään
+  \kulmaurl{https://kielikello.fi/lainausmerkit/}. Viittauspäivä
+  5.5.2024.} Mikäli tällainen tavutuskohta halutaan mukaan, käytetään
 sanassa tavallista tavutusvihjettä: \koodi{show'}\komento{-}\koodi{hun}.
 Mieluummin ei kuitenkaan katkaista sanoja heittomerkin kohdalta.
 

Modified: trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex
===================================================================
--- trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex	2024-07-12 21:02:03 UTC (rev 71783)
+++ trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-erikoiset.tex	2024-07-12 21:02:15 UTC (rev 71784)
@@ -191,7 +191,7 @@
   \providecommand{\teema}{}
   \renewcommand{\teema}[2][,]{\mbox{\koodi{#2}#1}}
 
-  \begin{tabularx}{\linewidth}{lL}
+  \begin{tabularx}{\textwidth}{lL}
     \toprule
     \ots{Komento} & \ots{Valmiita teemoja} \\
     \rivi{usetheme}{
@@ -335,8 +335,7 @@
 \leijutlk{
   \providecommand{\rivi}{}
   \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\}
-
-  \begin{tabularx}{\linewidth}{lL}
+  \begin{tabularx}{\textwidth}{lL}
     \toprule
     \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys} \\
     \midrule
@@ -425,8 +424,8 @@
 \noindent
 Värien nimien täytyy olla ennalta määriteltyjä. Perusvärit
 (\englanti{\koodi{white}, \koodi{blue}, \koodi{red}} ym.) on määritelty
-valmiiksi, mutta lisää värejä voi määritellä ohjeilla, joita kerrotaan
-luvussa \ref{luku/korostus-värit}.
+valmiiksi, mutta lisää värejä voi määritellä luvun \ref{luku/värit}
+ohjeilla.
 
 Oletuksena luetelmaympäristöt \ymparisto{itemize} ja
 \ymparisto{enumerate} latovat luetelmamerkit eri värillä kuin normaalin

Modified: trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex
===================================================================
--- trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex	2024-07-12 21:02:03 UTC (rev 71783)
+++ trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-merkintakieli.tex	2024-07-12 21:02:15 UTC (rev 71784)
@@ -330,17 +330,17 @@
 pois päältä fontin asetuksista eli \paketti{fontspec}\-/ pakettiin
 kuuluvien toimintojen avulla. Fonteissa on yleensä oletuksena päällä
 Tex\-/ligatuurit eli asetus \koodi{Liga\-tures=\katk TeX}, mutta sen saa
-poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Asetusta
+poistettua asetuksella \koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Off}. Asetusta
 muutetaan kirjainperheen määrittelyn yhteydessä tai väliaikaisesti
 komennolla \komento{addfontfeatures}.
 
 \komentoi{addfontfeatures}
 \begin{koodilohkosis}
-{\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} `` '' >> '}
+{\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} `` '' >> '}
 \end{koodilohkosis}
 
 \begin{tulossis}
-  {\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} `` '' >> '}
+  {\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} `` '' >> '}
 \end{tulossis}
 
 \noindent
@@ -419,16 +419,16 @@
 (\komento{texttt}\komentoarg{--}), joka oletuksena kytkee pois Latexin
 ajatusviivatoiminnon. Saman asetuksen saa kyllä mihin tahansa fonttiin,
 kun poistaa fontista niin sanotut Tex\-/ligatuurit asetuksella
-\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Reset}. Väliaikaisesti asetus tehdään
+\koodi{Liga\-tures=\katk TeX\-Off}. Väliaikaisesti asetus tehdään
 seuraavasti:
 
 \komentoi{addfontfeatures}
 \begin{koodilohkosis}
-{\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} -- ---}
+{\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} -- ---}
 \end{koodilohkosis}
 
 \begin{tulossis}
-  {\addfontfeatures{Ligatures=TeXReset} -- ---}
+  {\addfontfeatures{Ligatures=TeXOff} -- ---}
 \end{tulossis}
 
 \noindent
@@ -2124,9 +2124,6 @@
 \end{tulossis}
 
 \noindent
-Värillisten laatikoiden ja kehysten tekemistä neuvotaan luvussa
-\ref{luku/korostus-värit}, joka käsittelee väriasioita muutenkin.
-
 Tekstiä sisältävien laatikoiden korkeus vaihtelee kirjainten ja muiden
 merkkien muodon mukaan. Esimerkiksi kirjainten ala- ja yläpidennykset
 kasvattavat laatikon kokoa gemenalinjan yläpuolelle tai peruslinjan
@@ -2364,3 +2361,137 @@
 arvoksi täysympyrän yksikkömäärä, ja oletusasetus on \koodi{units=\katk
   360}. Jos haluaa käyttää radiaaneja, sopiva asetus on
 \koodi{units=\katk 6.283185} (2π\,rad).
+
+\section{Tekstin ja laatikoiden värit}
+\label{luku/värit}
+
+Latexiin saa värit \pakettictan{xcolor}\-/ paketin
+avulla.\footnote{Toinen vaihtoehto on yksinkertaisempi väripaketti
+  \paketti{color}, joka sisältää värien käsittelyn perustoiminnot.} Se
+tarjoaa muun muassa komentoja, joilla tekstin väriä, tekstin taustaväriä
+tai sivun taustaväriä (luku \ref{luku/sivun-väri}) voi muuttaa. Lisäksi
+paketti sisältää värien sekoittamiseen ja muuntamiseen liittyvää
+tekniikkaa. Paketin komentojen avulla voi myös värittää taulukoiden
+(luku \ref{luku/taulukot}) rivit vuorottelevin värein.
+
+Omassa dokumentissa käytettävät värit on hyvä määritellä alussa.
+Määrittely tarkoittaa sitä, että annetaan väreille nimet -- esimerkiksi
+käyttötarkoituksen mukaan -- ja myöhemmin lähdedokumentissa viitataan
+väreihin käyttämällä alussa määriteltyjä nimiä. Näin väri on määritelty
+yhdessä paikassa ja sen muuttaminen on myöhemmin helppoa. On kyllä
+mahdollista käyttää värejä ilman etukäteismäärittelyäkin.
+
+\leijutlk{
+  \providecommand{\rivi}{}
+  \renewcommand{\rivi}[3]{\koodi{#1} & #2 & \koodi{#3}
+    & \textcolor[#1]{#3}{\rule{.9em}{.9em}} \\}
+  \begin{tabular}{llll}
+    \toprule
+    \ots{Malli}
+    & \ots{Parametrit}
+    & \multicolumn{2}{l}{\ots{Esimerkki}} \\
+    \midrule
+    \rivi{rgb}{punainen, vihreä, sininen}{1,.7,.3}
+    \rivi{HTML}{punainen vihreä sininen}{33aaf3}
+    \rivi{cmyk}{syaani, magenta, keltainen, musta}{.1,1,.5,0}
+    \rivi{hsb}{sävy, kylläisyys, kirkkaus}{.2,1,.6}
+    \rivi{gray}{harmaa}{.55}
+    \bottomrule
+  \end{tabular}
+}{
+  \caption{Erilaisia värimalleja ja niiden parametreja
+    \paketti{xcolor}\-/ paketissa}
+  \label{tlk/värimalleja}
+}
+
+Omat värit määritellään komennolla \komento{definecolor}. Se tarvitsee
+kolme argumenttia: värin nimen, värimallin ja värikoodin. Komennon
+argumenttien rakenne on seuraavanlainen:
+
+\komentoi{definecolor}
+\begin{koodilohkosis}
+\definecolor{nimi}{välimalli}{parametrit}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Komennon argumentti \koodi{nimi} on kirjoittajan itse valitsema nimi, ja
+se voi liittyä esimerkiksi värin käyttötarkoitukseen (''otsikko'') tai
+värin yleiseen nimeen (''keltainen''). Argumentti \koodi{väri\-malli}
+tarkoittaa värin ilmaisemisen tapaa. Niitä on useita erilaisia, mutta
+yleisimmät on koottu taulukkoon \ref{tlk/värimalleja}.
+
+Eri värimalleilla on eri määrä parametreja, joilla ilmaistaan värin
+ominaisuuksia. Kunkin parametrin arvo on yleensä desimaaliluku 0\==1,
+mutta \koodi{HTML}\-/ värimallissa parametrit ilmaistaan yhtenä kolmen
+kaksinumeroisen heksadesimaaliluvun sarjana \textsc{html}\-/
+merkintäkielen tavoin. Värin parametrit kirjoitetaan komennon
+argumenttiin \koodi{para\-metrit} ja ne erotetaan toisistaan pilkulla.
+Taulukon \ref{tlk/värimalleja} Esimerkki\-/sarakkeessa on parametrien
+antamisesta esimerkki. Muista värimalleista voi lukea
+\paketti{xcolor}\-/ paketin ohjekirjasta.
+
+Kun värit on määritelty, niitä voi käyttää eri komentojen yhteydessä.
+Tekstin väri vaihdetaan toiseksi komennolla \komento{color}, josta on
+kaksi erilaista versiota. Komento vaihtaa värin pysyvästi nykyisen
+ympäristön (luku \ref{luku/ympäristöt}) tai aaltosulkeilla (luku
+\ref{luku/aaltosulkeet}) rajatun alueen sisällä.
+
+\komentoi{color}
+\begin{koodilohkosis}
+\color{nimi}                  % väriksi ennalta määritelty ”nimi”
+\color[värimalli]{parametrit} % värimallin ja parametrien avulla
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa \komento{textcolor}, jolle
+annetaan edelliseen verrattuna vielä yksi argumentti lisää. Argumenttina
+on teksti, johon värin halutaan vaikuttavan. Vaikutusalueena on siis
+vain kyseinen teksti.
+
+\komentoi{textcolor}
+\begin{koodilohkosis}
+\textcolor{nimi}{teksti}
+\textcolor[värimalli]{parametrit}{teksti}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Tekstin taustaväri vaihdetaan komennoilla \komento{colorbox} ja
+\komento{fcolorbox}. Komennot luovat pienen laatikon (luku
+\ref{luku/laatikot-pienet}), jonka sisällä taustaväri on voimassa. Ensin
+mainittu komento vaihtaa vain taustavärin, ja jälkimmäinen sisältää
+lisäksi värillisen kehyksen, eli sille määritellään kaksi väriä.
+
+\begin{koodilohkosis}
+\colorbox{nimi}{teksti} % taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi”
+\colorbox[värimalli]{parametrit}{teksti}
+\fcolorbox{nimi/kehys}{nimi/tausta}{teksti}
+\fcolorbox[värimalli]{parametrit/kehys}{parametrit/tausta}{teksti}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Kehystetyn laatikon kehysviivan leveys on mitassa \mitta{fboxrule} ja
+kehyksen etäisyys sisällöstä mitassa \mitta{fboxsep}. Seuraavassa on
+esimerkki useiden edellä mainittujen komentojen käytöstä. Tästä tuskin
+kannattaa ottaa mallia vakavaan typografiseen työhön.
+
+\komentoi{colorbox}
+\komentoi{color}
+\komentoi{definecolor}
+\komentoi{fcolorbox}
+\komentoi{setlength}
+\komentoi{textcolor}
+\mittai{fboxrule}
+\mittai{fboxsep}
+\begin{koodilohkosis}
+\definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2}
+\setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp}
+\fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä}
+\textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}.
+\end{koodilohkosis}
+
+\begin{tulossis}
+  \definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2}
+  \setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp}
+  \fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä}
+  \textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}.
+\end{tulossis}

Modified: trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex
===================================================================
--- trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex	2024-07-12 21:02:03 UTC (rev 71783)
+++ trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-rakenne.tex	2024-07-12 21:02:15 UTC (rev 71784)
@@ -121,6 +121,52 @@
 estävät sanojen tavuttamisen, kun taas \paketti{ragged2e}\-/ paketin
 komennot sallivat tavutuksen normaalisti.
 
+\subsection{Optinen tasaus}
+
+Tekstin tasaamisessa halutaan toisinaan jättää jotkut merkit
+tasauskohdan ulkopuolelle. Esimerkiksi suurikokoisissa otsikoissa on
+joskus alussa lainausmerkki, joka halutaan latoa tasauskohdan vasemmalle
+puolelle, jotta eri riveillä olevat sanat saadaan tasaan.
+
+\begin{tulossis}
+  \Large\makebox[0bp][r]{''}Optinen tasaus \\
+  otsikossa''
+\end{tulossis}
+
+\noindent
+Tasauskohdan ulkopuolinen lainausmerkki voidaan toteuttaa leveydettömän
+laatikon avulla (luku \ref{luku/laatikot}). Lainausmerkki kirjoitetaan
+laatikkoon, jonka leveys on nolla ja jonka sisältö tasataan laatikon
+oikeaan reunaan. Tällöin laatikko ei vie yhtään tilaa, mutta sen sisältö
+ladotaan kyseisen kohdan vasemmalle puolelle.
+
+\komentoi{makebox}
+\begin{koodilohkosis}
+\makebox[0bp][r]{''}Optinen tasaus \\
+otsikossa''
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
+Toisinaan keskitetyssä monirivisessä tekstissä tai otsikossa on rivin
+lopussa yhdysmerkki, mutta keskitys ehkä halutaan toteuttaa vain
+kirjainten perusteella ja jättää yhdysmerkki sen ulkopuolelle. Sellainen
+yhdysmerkki voidaan kirjoittaa leveydettömään laatikkoon, jolloin sitä
+ei huomioida keskittämisessä.
+
+\komentoi{makebox}
+\ymparistoi{center}
+\begin{koodilohkosis}
+\begin{center}
+  \Large Latex\makebox[0bp][l]{-} \\ opas
+\end{center}
+\end{koodilohkosis}
+
+\begin{tulossis}
+  \begin{center}
+    \Large Latex\makebox[0bp][l]{-} \\ opas
+  \end{center}
+\end{tulossis}
+
 \subsection{Pystysuuntaiset välit}
 \label{luku/pystysuuntaiset-välit}
 
@@ -1437,160 +1483,25 @@
 \end{koodilohkosis}
 
 \subsection{Värit}
-\label{luku/korostus-värit}
 
 Eri värien käyttö voi sopia tekstin erilaisten osien korostamiseen.
-Esimerkiksi otsikot, taulukot tai leijuvat osat saa erottumaan
-selvemmin, kun niiden toteutuksessa käyttää värejä. Sen sijaan
-leipätekstin sisällä värejä täytynee käyttää hillitysti, sillä värikäs
-tekstipalsta näyttää rauhattomalta ja voi hidastaa lukemista.
+Esimerkiksi otsikot (luku \ref{luku/otsikot}), taulukot (luku
+\ref{luku/taulukot}) tai leijuvat osat (luku \ref{luku/leijuosat}) saa
+erottumaan selvemmin, kun niiden toteutuksessa käyttää värejä. Sen
+sijaan leipätekstissä värejä kannattaa käyttää hillitymmin, sillä
+värikäs tekstipalsta näyttää rauhattomalta. Katse voi hakeutua
+poikkeavan värisiin osiin liian helposti, mikä hidastaa lukemista.
+Värien käsittelyn tekniikkaa käsitellään luvussa \ref{luku/värit} ja
+sivun taustaväriä luvussa \ref{luku/sivun-väri}.
 
-Latexiin saa värit \pakettictan{xcolor}\-/ paketin
-avulla.\footnote{Toinen vaihtoehto on yksinkertaisempi väripaketti
-  \paketti{color}, joka sisältää värien käsittelyn perustoiminnot.} Se
-tarjoaa muun muassa komentoja, joilla tekstin väriä, tekstin taustaväriä
-tai sivun taustaväriä voi muuttaa. Lisäksi se sisältää värien
-sekoittamiseen ja muuntamiseen liittyvää tekniikkaa. Paketin komentojen
-avulla voi myös värittää taulukoiden (luku \ref{luku/taulukot}) rivit
-vuorottelevin värein.
+Tämän oppaan leipätekstissä on käytetty värejä Latexin komentojen ja
+muiden rakenteiden ilmaisemiseen, esimerkiksi \komentox{komento},
+\ymparistox{ympäristö} ja \mittax{mitta}. Värisävyt on melko tummia,
+jotta mustaa tekstiä sisältävä tekstipalsta näyttäisi verrattain
+tasaiselta eikä katse kiinnittyisi värillisiin kohtiin kovin helposti.
+Samanlaista ajatusta kannattanee toteuttaa muidenkin elementtien
+värittämisessä.
 
-Omassa dokumentissa käytettävät värit on hyvä määritellä alussa.
-Määrittely tarkoittaa sitä, että annetaan väreille nimet -- esimerkiksi
-käyttötarkoituksen mukaan -- ja myöhemmin lähdedokumentissa viitataan
-väreihin käyttämällä alussa määriteltyjä nimiä. Näin väri on määritelty
-yhdessä paikassa ja sen muuttaminen on myöhemmin helppoa. On kyllä
-mahdollista käyttää värejä ilman etukäteismäärittelyäkin.
-
-\leijutlk{
-  \providecommand{\rivi}{}
-  \renewcommand{\rivi}[3]{\koodi{#1} & #2 & \koodi{#3}
-    & \textcolor[#1]{#3}{\rule{.9em}{.9em}} \\}
-  \begin{tabular}{llll}
-    \toprule
-    \ots{Malli}
-    & \ots{Parametrit}
-    & \multicolumn{2}{l}{\ots{Esimerkki}} \\
-    \midrule
-    \rivi{rgb}{punainen, vihreä, sininen}{1,.7,.3}
-    \rivi{HTML}{punainen vihreä sininen}{33aaf3}
-    \rivi{cmyk}{syaani, magenta, keltainen, musta}{.1,1,.5,0}
-    \rivi{hsb}{sävy, kylläisyys, kirkkaus}{.2,1,.6}
-    \rivi{gray}{harmaa}{.55}
-    \bottomrule
-  \end{tabular}
-}{
-  \caption{Erilaisia värimalleja ja niiden parametreja
-    \paketti{xcolor}\-/ paketissa}
-  \label{tlk/värimalleja}
-}
-
-Omat värit määritellään komennolla \komento{definecolor}. Se tarvitsee
-kolme argumenttia: värin nimen, värimallin ja värikoodin. Komennon
-argumenttien rakenne on seuraavanlainen:
-
-\komentoi{definecolor}
-\begin{koodilohkosis}
-\definecolor{nimi}{välimalli}{parametrit}
-\end{koodilohkosis}
-
-\noindent
-Komennon argumentti \koodi{nimi} on kirjoittajan itse valitsema nimi,
-ja se voi liittyä esimerkiksi värin käyttötarkoitukseen (''nuoli'') tai
-värin yleiseen nimeen (''keltainen''). Argumentti \koodi{väri\-malli}
-tarkoittaa värin ilmaisemisen tapaa. Niitä on useita erilaisia, mutta
-yleisimmät on koottu taulukkoon \ref{tlk/värimalleja}.
-
-Eri värimalleilla on eri määrä parametreja, joilla ilmaistaan värin
-ominaisuuksia. Kunkin parametrin arvo on yleensä desimaaliluku 0\==1,
-mutta \koodi{HTML}\-/ värimallissa parametrit ilmaistaan yhtenä kolmen
-kaksinumeroisen heksadesimaaliluvun sarjana \textsc{html}\-/
-merkintäkielen tavoin. Värin parametrit kirjoitetaan komennon
-argumenttiin \koodi{para\-metrit} ja ne erotetaan toisistaan pilkulla.
-Taulukon \ref{tlk/värimalleja} Esimerkki\-/sarakkeessa on parametrien
-antamisesta esimerkki. Muista värimalleista voi lukea
-\paketti{xcolor}\-/ paketin ohjekirjasta.
-
-Kun värit on määritelty, niitä voi käyttää eri komentojen yhteydessä.
-Tekstin väri vaihdetaan toiseksi komennolla \komento{color}, josta on
-kaksi erilaista versiota. Komento vaihtaa värin pysyvästi nykyisen
-ympäristön (luku \ref{luku/ympäristöt}) tai aaltosulkeilla (luku
-\ref{luku/aaltosulkeet}) rajatun alueen sisällä.
-
-\komentoi{color}
-\begin{koodilohkosis}
-\color{nimi}                  % väriksi ennalta määritelty ”nimi”
-\color[värimalli]{parametrit} % värimallin ja parametrien avulla
-\end{koodilohkosis}
-
-\noindent
-Toinen vaihtoehto on käyttää komentoa \komento{textcolor}, jolle
-annetaan edelliseen verrattuna vielä yksi argumentti lisää. Argumenttina
-on teksti, johon värin halutaan vaikuttavan. Vaikutusalueena on siis
-vain kyseinen teksti.
-
-\komentoi{textcolor}
-\begin{koodilohkosis}
-\textcolor{nimi}{teksti}
-\textcolor[värimalli]{parametrit}{teksti}
-\end{koodilohkosis}
-
-\noindent
-Tekstin taustaväri vaihdetaan komennoilla \komento{colorbox} ja
-\komento{fcolorbox}. Komennot luovat laatikon, jonka sisällä taustaväri
-on voimassa. Ensin mainittu komento vaihtaa vain taustavärin, ja
-jälkimmäinen sisältää lisäksi värillisen kehyksen, eli sille
-määritellään kaksi väriä.
-
-\begin{koodilohkosis}
-\colorbox{nimi}{teksti} % taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi”
-\colorbox[värimalli]{parametrit}{teksti}
-\fcolorbox{nimi(kehys)}{nimi(tausta)}{teksti}
-\fcolorbox[värimalli]{parametrit(kehys)}{parametrit(tausta)}{teksti}
-\end{koodilohkosis}
-
-\noindent
-Kehystetyn laatikon kehysviivan leveys on mitassa \mitta{fboxrule} ja
-kehyksen etäisyys sisällöstä mitassa \mitta{fboxsep}. Seuraavassa on
-esimerkki useiden edellä mainittujen komentojen käytöstä. Tästä tuskin
-kannattaa ottaa mallia vakavaan typografiseen työhön.
-
-\komentoi{colorbox}
-\komentoi{color}
-\komentoi{definecolor}
-\komentoi{fcolorbox}
-\komentoi{setlength}
-\komentoi{textcolor}
-\mittai{fboxrule}
-\mittai{fboxsep}
-\begin{koodilohkosis}
-\definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2}
-\setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp}
-\fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä}
-\textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}.
-\end{koodilohkosis}
-
-\begin{tulossis}
-  \definecolor{pun}{rgb}{1,.2,.2}
-  \setlength{\fboxrule}{2bp} \setlength{\fboxsep}{1bp}
-  \fcolorbox[gray]{.4}{.2}{\color[gray]{1}Tekstiä}
-  \textcolor{pun}{voi korostaa} \colorbox{pun}{väreillä}.
-\end{tulossis}
-
-\noindent
-Sivulle voi asettaa taustavärin komennolla \komento{pagecolor}.
-Taustäväri vaihtuu nykyiselle ja seuraaville sivuille, kunnes väri
-vaihdetaan toiseksi tai poistetaan. Komennolle annetaan samanlaiset
-argumentit kuin muillekin värikomennoille. Komento \komento{nopagecolor}
-poistaa taustavärin kokonaan eli palauttaa taustan oletustilaan.
-
-\komentoi{pagecolor}
-\komentoi{nopagecolor}
-\begin{koodilohkosis}
-\pagecolor{nimi} % sivun taustaväriksi ennalta määritelty ”nimi”
-\pagecolor[värimalli]{parametrit}
-\nopagecolor
-\end{koodilohkosis}
-
 \section{Sivunvaihdot ja sivujen tasaaminen}
 \label{luku/sivunvaihdot}
 
@@ -2661,6 +2572,36 @@
   \label{esim/labelitem-labelenum}
 \end{esimerkki*}
 
+\leijutlk{
+  \providecommand{\rivi}{}
+  \renewcommand{\rivi}[3]{#1 & \uctunnus{#2} & #3 \\}
+  \begin{tabular}{cll}
+    \toprule
+    \multicolumn{2}{l}{\ots{Merkki ja Unicode-nimi}} & \ots{Komento} \\
+    \midrule
+    \rivi{\textbullet}{u+2022 bullet}{\komento{textbullet}}
+    \rivi{◦}{u+25e6 white bullet}{}
+    \rivi{$\circ$}{u+2218 ring operator}{\koodi{\$\mkomento{circ}\$}}
+    % \rivi{⁃}{u+2043 hyphen bullet}{}
+    % \rivi{▪}{u+25aa black small square}{}
+    \rivi{\rule[.3ex]{.5ex}{.5ex}}{}
+    {\komento{rule}\komentoargv{.3ex}\komentoarg{.5ex}\komentoarg{.5ex}}
+    \rivi{‣}{u+2023 triangular bullet}{}
+    \rivi{--}{u+2013 en dash}{\komento{textendash}, \koodi{--}}
+    \rivi{$\star$}{u+22c6 star operator}{\koodi{\$\mkomento{star}\$}}
+    \rivi{\textasteriskcentered}
+    {u+2217 asterisk operator} {\komento{textasteriskcentered}}
+    \rivi{\textperiodcentered}
+    {u+00b7 middle dot}{\komento{textperiodcentered}}
+    \bottomrule
+  \end{tabular}
+}{
+  \caption{Erilaisia luetelmamerkkejä. Komento-sarakkeen
+    \koodi{\$}\=/merkit ovat matematiikkatilan aloitus- ja
+    lopetuskomentoja}
+  \label{tlk/luetelmamerkkejä}
+}
+
 Luetelmamerkit ja luetelmien numerointitavat ovat kirjoittajan
 muutettavissa. Ympäristössä \ymparisto{itemize} luetelmamerkit tulevat
 komennosta, joka alkaa sanoilla \komentox{label\-item} ja jatkuu
@@ -2667,6 +2608,8 @@
 luetelman tasoa ilmaisevalla roomalaisella numerolla
 \koodi{i}\==\koodi{iv}. Komennot voi määritellä uudelleen haluamallaan
 tavalla, kuten esimerkki \ref{esim/labelitem-labelenum} osoittaa.
+Taulukkoon \ref{tlk/luetelmamerkkejä} on koottu erilaisia
+luetelmamerkkejä sekä Latex\-/ komentoja, joilla niitä voi tuottaa.
 
 \ymparisto{enumerate}\-/ ympäristössä numeroidut kohdat tulevat
 komennosta, joka alkaa sanoilla \komentox{label\-enum} ja jatkuu
@@ -2773,9 +2716,9 @@
 Edellisen esimerkin argumentti \koodi{merk\-ki} sisältää tekstiä tai
 koodia, joka muodostaa luetelmakohdan merkin. Numeroimattomassa
 luetelmassa siihen voi laittaa esimerkiksi luetelmaympyrän eli komennon
-\komento{textbullet} tai ajatusviivan (\koodi{--}). Numeroidussa
-luetelmassa siihen kirjoitetaan komento, joka latoo jonkin laskurin
-arvon.
+\komento{textbullet} tai ajatusviivan (\koodi{--}). Muita esimerkkejä on
+taulukossa \ref{tlk/luetelmamerkkejä}. Numeroidussa luetelmassa siihen
+kirjoitetaan komento, joka latoo jonkin laskurin arvon.
 
 \ymparisto{list}\-/ ympäristön toinen argumentti \koodi{ase\-tuk\-set}
 sisältää mitä hyvänsä koodia, jolla vaikutetaan ympäristön asetuksiin.
@@ -3701,7 +3644,7 @@
 Latexin omat viivakomennot.
 
 Taulukon rivien taustan voi värittää \pakettictan{xcolor}\-/ paketin
-(luku \ref{luku/korostus-värit}) komentojen avulla. Varsinkin leveiden
+(luku \ref{luku/värit}) komentojen avulla. Varsinkin leveiden
 taulukoiden lukemista voi helpottaa, jos rivien eri taustavärit
 vuorottelevat. Tarkemmat tiedot selviävät paketin ohjekirjasta, mutta
 seuraavan esimerkin avulla ominaisuutta pääsee kokeilemaan:
@@ -4515,7 +4458,7 @@
 \leijutlk{
   \providecommand{\rivi}{}
   \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\}
-  \begin{tabularx}{\linewidth}{lL}
+  \begin{tabularx}{\textwidth}{lL}
     \toprule
     \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys ja vaihtoehtoja} \\
     \midrule
@@ -4589,7 +4532,7 @@
 \leijutlk{
   \providecommand{\rivi}{}
   \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\}
-  \begin{tabularx}{\linewidth}{lL}
+  \begin{tabularx}{\textwidth}{lL}
     \toprule
     \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys ja vaihtoehtoja} \\
     \midrule
@@ -4742,9 +4685,11 @@
 \end{koodilohkosis}
 
 \begin{wrapfigure}{R}{5em}
-  \begin{tikzpicture}[x=.5em, y=.5em]
-    \draw [draw=black, fill=yellow, line width=1bp] (0,0) ellipse [x
-    radius=4, y radius=2, rotate=30];
+  \begin{tikzpicture}[x=.5em, y=.5em,
+    tyyli/.style={draw=black, fill=yellow, line width=.6bp}]
+    \draw [tyyli] (0,0) ellipse [x radius=4, y radius=1.5, rotate=45];
+    \draw [tyyli] (-2,2) circle [radius=1];
+    \draw [tyyli] (2,-2) circle [radius=1];
   \end{tikzpicture}
   \caption{Tekstipalstaan upotettu kuva}
   \label{kuva/wrapfig-esimerkki}
@@ -4886,8 +4831,8 @@
 kahdesti. Ensimmäisellä kääntämiskerralla \komento{label}\-/ komennolla
 mainittujen kohteiden tiedot kirjoitetaan muistiin väliaikaistiedostoon.
 Toisella kääntämiskerralla hyödynnetään väliaikaistiedostoa ja
-\komento{ref}-, \komento{pageref}\-/\ ja \komento{nameref}\-/ komentojen
-tilalle ladotaan viittauskohteen oikeat tiedot.
+komentojen \komento{ref}, \komento{pageref} ja \komento{nameref} tilalle
+ladotaan viittauskohteen oikeat tiedot.
 
 \section{Alaviitteet}
 \label{luku/alaviitteet}
@@ -4895,12 +4840,14 @@
 Alaviitteet ovat sivun alareunassa olevia numeroituja tai muulla tavalla
 merkittyjä huomautuksia. Niihin viitataan sanojen tai virkkeiden perässä
 olevalla yläindeksinumerolla, \=/kirjaimella tai
-\=/symbolilla.\footnote{Tässä on esimerkki alaviitteestä.} Alaviitteiden
-tarkoituksena on lisätä tekstiin lähes huomaamaton lisätieto, joka ei
-häiritse lukemista. Se sopii asioille, joilla ei ole suurta merkitystä
-useimmille lukijoille tai jotka muuten sopivat huonosti leipätekstiin.
-Varsin usein myös tiedonlähteet ilmaistaan alaviitteiden
-avulla.\footcites[162]{kt_oik}[127--128]{typokk}
+\=/symbolilla.\footnote{Katso myös ylä- ja alaindeksejä käsittelevä luku
+  \ref{luku/ylä-alaindeksit}. Siellä mainitun \paketti{realscripts}\-/
+  paketin lataaminen on suositeltavaa, kun käyttää alaviitteitä.}
+Alaviitteiden tarkoituksena on lisätä tekstiin lähes huomaamaton
+lisätieto, joka ei häiritse lukemista. Se sopii asioille, joilla ei ole
+suurta merkitystä useimmille lukijoille tai jotka muuten sopivat
+huonosti leipätekstiin. Varsin usein myös tiedonlähteet ilmaistaan
+alaviitteiden avulla.\footcites[162]{kt_oik}[127--128]{typokk}
 
 Alaviite tehdään komennolla \komento{footnote}, jonka argumentiksi
 kirjoitetaan alaviitteeseen tuleva teksti. Oletuksena Latex latoo
@@ -5023,6 +4970,8 @@
     \rivi{norule}{vaakasuuntainen erotinviiva pois}
     \rivi{perpage}{numerointi sivukohtaiseksi}
     \rivi{bottom}{alaviite aina sivun alareunaan}
+    \rivi{ragged}{alaviitteeseen automaattinen \komento{raggedright} tai
+    \komento{RaggedRight}}
     \rivi{hang}{luetelmatyyppiset alaviitteet, riippuva sisennys}
     \rivi{multiple}{useat peräkkäiset yläindeksinumerot}
     \bottomrule
@@ -5047,6 +4996,22 @@
 tai jos sivun alareunan tasaaminen on pois päältä
 (\komento{raggedbottom}, luku \ref{luku/sivunvaihdot}).
 
+Valitsin \koodi{ragged} latoo alaviitteen tekstikappaleet
+liehureunaisena eli suorittaa automaattisesti komennon
+\komento{raggedright} tai \komento{RaggedRight} (luku
+\ref{luku/kappaleen-tasaus}). Monipuolisempi keino alaviitteen tyylin
+muokkaamiseen on komento \komento{footnotelayout}. Komennon voi
+määritellä itse haluamakseen, ja komennon määritelmään kirjoitetaan mitä
+hyvänsä komentoja, jotka halutaan suorittaa automaattisesti jokaisen
+alaviitetekstin alussa.
+
+\komentoi{footnotelayout}
+\komentoi{raggedright}
+\begin{koodilohkosis}
+\renewcommand{\footnotelayout}{\raggedright}
+\end{koodilohkosis}
+
+\noindent
 Oletuksena alaviitekappaleet ladotaan samalla tavalla kuin
 tekstikappaleet oletuksena muutenkin, eli alaviitteen ensimmäinen rivi
 on sisennetty, ja sen alussa on alaviitteen numero. Seuraavia rivejä ei
@@ -5064,7 +5029,7 @@
 \pakettii{footmisc}
 \begin{koodilohkosis}
 \usepackage[hang]{footmisc}
-\setlength{\footnotemargin}{1.5em}
+\setlength{\footnotemargin}{.8em}
 \end{koodilohkosis}
 
 \noindent
@@ -5472,7 +5437,8 @@
     \bottomrule
   \end{tabular}
 }{
-  \caption{\paketti{natbib}\-/paketin lähdeviittauskomentoja}
+  \caption{\paketti{natbib}\-/paketin
+    läh\-de\-viit\-taus\-ko\-men\-toja}
   \label{tlk/natbib-cite}
 }
 
@@ -6351,7 +6317,7 @@
 \leijutlk{
   \providecommand{\rivi}{}
   \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\}
-  \begin{tabularx}{\linewidth}{lL}
+  \begin{tabularx}{\textwidth}{lL}
     \toprule
     \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys} \\
     \midrule
@@ -6730,7 +6696,7 @@
 \leijutlk{
   \providecommand{\rivi}{}
   \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\}
-  \begin{tabularx}{\linewidth}{lL}
+  \begin{tabularx}{\textwidth}{lL}
     \toprule
     \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys ja vaihtoehtoja} \\
     \midrule
@@ -6862,7 +6828,7 @@
 \leijutlk{
   \providecommand{\rivi}{}
   \renewcommand{\rivi}[2]{\koodi{#1} & #2 \\}
-  \begin{tabularx}{\linewidth}{lL}
+  \begin{tabularx}{\textwidth}{lL}
     \toprule
     \ots{Valitsin} & \ots{Merkitys} \\
     \midrule
@@ -7044,7 +7010,7 @@
 \ref{esim/tikz-asetuksia} havainnollistaa tavallisimpia valinnaisia
 argumentteja. Värivalitsimien \koodi{draw} ja \koodi{fill} arvoksi voi
 antaa mitä hyvänsä nimettyjä värejä, joita käsitellään tarkemmin luvussa
-\ref{luku/korostus-värit}.
+\ref{luku/värit}.
 
 \begin{esimerkki*}
   \ymparistoi{tikzpicture}
@@ -7151,13 +7117,13 @@
 \end{tikzpicture}
 \end{koodilohko}
 
-  \begin{tulossis}
+  \begin{tulos}
     \begin{tikzpicture}[x=1mm, y=1mm]
       \node (ympyrä) at (0,0) [draw, circle] {vasen};
       \node (suorakulmio) at (20,0) [draw, rectangle] {oikea};
       \draw [->, shorten >=1mm] (ympyrä) to [out=45, in=135] (suorakulmio);
     \end{tikzpicture}
-  \end{tulossis}
+  \end{tulos}
 
   \caption{Solmujen nimeäminen ja kytkeminen viivan avulla}
   \label{esim/tikz-solmujen-yhdistäminen}

Modified: trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex
===================================================================
--- trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex	2024-07-12 21:02:03 UTC (rev 71783)
+++ trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/luku-valmistautuminen.tex	2024-07-12 21:02:15 UTC (rev 71784)
@@ -386,7 +386,7 @@
 \end{esimerkki*}
 
 Dokumentin alkuosaa riville 9 saakka kutsutaan esittelyosaksi
-(\englanti{preamble}). Tässä osassa ladataan tarvittavat paketit ja
+(\englanti{pre\-am\-ble}). Tässä osassa ladataan tarvittavat paketit ja
 määritetään dokumentin asetuksia ja taustatietoja. Riviltä 10 alkaa
 varsinainen tekstiosa eli dokumentin sivuille ladottava sisältö. Se osa
 kirjoitetaan \ymparisto{document}\-/ ympäristön sisään eli riveillä 10

Modified: trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex
===================================================================
--- trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex	2024-07-12 21:02:03 UTC (rev 71783)
+++ trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/tavutusvihjeet.tex	2024-07-12 21:02:15 UTC (rev 71784)
@@ -208,6 +208,7 @@
 font-ti-komen-to-ja
 foot-misc
 foot-note
+foot-note-lay-out
 foot-note-mark
 foot-note-sep
 foot-note-text

Modified: trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/versio.tex
===================================================================
--- trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/versio.tex	2024-07-12 21:02:03 UTC (rev 71783)
+++ trunk/Master/texmf-dist/doc/latex/kaytannollista-latexia/versio.tex	2024-07-12 21:02:15 UTC (rev 71784)
@@ -1 +1 @@
-\newcommand{\versio}{2024.2}
+\newcommand{\versio}{2024.7}